Liittokokouksesta sekä SSqL:n puheenjohtajan ja hallituksen valinnasta

20.4.2015

Tämä artikkeli on kirjoitettu yksityishenkilönä. Tekstin julkaisemiseen on saatu lupa JSK:n puheenjohtajalta, Jack Westrén-Dollilta.

SSqL:n liittokokous pidetään tulevana lauantaina 25.04 Talihallissa JSK Squash Openin yhteydessä. Olen ymmärtänyt, että seuroissa tulevasta liittokokouksesta, SSqL:n puheenjohtajan ja hallituksen valinnasta on jo sisäisesti ainakin jonkun verran keskusteltu. Seuroilla näyttäisi olevan näkemyksiä siitä, kuka olisi sopiva henkilö Leo Hatjasalon jatkajaksi ja millainen hallitus luotsaisi suomalaista squashia tulevaisuudessa eteenpäin. Viime viikkoina on käyty puheenjohtajan valinnasta keskusteluja, joissa ainakin Risto E. J. Penttilän ja allekirjoittaneen nimi on mainittu. Minkälaista squashnäkemystä nämä henkilöt edustavat, mikä heille on tärkeää ja onko heillä halua ja aikaa vaikuttaa suomalaiseen squashtoimintaan?

Vielä talvella oli hiljaista, mutta ESRC:n maaliskuussa julkaiseman kannanoton jälkeen (http://www.esrc.fi/next/?p=10339#more-10339) on tulevasta liittokokouksesta virinnyt keskustelua. Tämän jälkeen ainakin Squash Suomen Facebook-tilillä (https://www.facebook.com/finsquash/photos/a.1516809571915666.1073741829.1516394581957165/1573914312871858/?type=1&theater) ja HSRC:n verkkosivuilla (http://www.hsrc.fi/squashliiton-tulevasta-puheenjohtajasta-ja-vahan-muusta/) on kirjoitettu aiheesta. Saattaa olla, että muitakin kannanottoja löytyy. On erittäin hyvä, että keskustelua on syntynyt.

Mikä olisi parasta suomalaiselle squashyhteisölle juuri nyt? Squash on vuosien saatossa liitänyt maassamme aallon harjalla, mutta uinut myös syvissä vesissä. Selkeitä ennusmerkkejä siitä, että squash nostaa jälleen päätään, on olemassa. On siis tehty oikeita asioita, ainakin osittain. Jotta tämä orastava positiivinen flow voi johtaa johonkin suurempaan, vaatii se johdonmukaista, avointa ja tavoitehakuista otetta niin Squashliitolta kuin squashseuroilta. Seurat ovat avainasemassa. Ilman niitä lukuisia vapaaehtoisia, joita seuroissamme toimii, ei synny kehitystä. Squashliiton tehtävä on luoda seuroille toimintaedellytyksiä, antaa työkaluja ja ideoita paikallisen lajitoiminnan kehittämiseksi. Toiminnan täytyy olla tavoitteellista ja tuloksia on hyvä pystyä mittamaan sopivin väliajoin.

Squash on meille laji-ihmisille tärkeä asia ja iloitsemme menestyksestä. Sen osoittaa reaktiomme U19 EM-joukkuehopeaan. Tämän mitalin saavuttamiseksi on tehty uskomattoman paljon työtä. Seuraavakaan palkintosija ei tule ilmaiseksi. Sen saavuttamiseksi tarvitaan palava usko omaan tekemiseen sekä pelaajien, valmentajien, seurojen ja liiton saumatonta yhteistyötä. Menestyminen tuo lajille näkyvyyttä ja innostaa entisiä ja uusia harrastajia tulemaan lajin pariin. Kun uusi ihminen tulee hallille, on seurassa oltava selkeä näkemys siitä, miten uusi lajia kokeileva saadaan squashin harrastajaksi. Onko seuroilla valmiina tarjotin, josta uusi harrastaja voi helposti valita sopivan tavan aloittaa squashin pelaamisen? Väitän, että tässä asiassa meillä on huomattavasti parannettavaa.

Olisi hyväksi, että Squashliiton hallitukseen löytyisi joukko motivoituneita ihmisiä viemään lajiamme eteenpäin. Erilaista osaamista vaaditaan ja on eduksi, jos useampia seuroja on edustettuna lajin päättävässä elimessä. Lajimme tarvitsee vahvan kontaktiverkoston niin ulos- kuin sisäänpäin. Ulkoinen ja sisäinen viestintä on avainasemassa, kun haluamme rakentaa lajimme imagoa valtakunnallisesti sekä pitää squashseurat ja laji-ihmiset jatkuvasti ajan tasalla.

Näen asian niin, että SSqL:n puheenjohtajan valinta ei saisi olla vaa´ankieliasemassa. Valinnan tulee olla rakentava, ei hajottava. Loppujen lopuksi itse hallituksen toiminta ja toiminnan laatu ratkaisee. Tehtäviä tulee jakaa ja resursseja käyttää viisaasti.

Olen miettinyt puheenjohtajuutta ja olen iloinen ja otettu kaikista niistä yhteydenotoista, joita olen saanut viime kuukausien aikana. Tunnen Risto E. J. Penttilän ja pidän häntä erittäin hyvänä ja oikeana puheenjohtajaehdokkaana. Hänellä on vahvuuksia, jotka täydentävät lajiyhteisömme osaamista oikealla tavalla. Hänellä on myös terve, analyyttinen ote kyseenalaistaa olemassaolevia tapoja ja asenteita. Uskon, että hänen kanssaan olisi mielenkiintoista tehdä yhteistyötä lajimme parhaaksi.

Raimo Yliranta